Etusivu » Avioero

Avioero

Avioero Suomessa

Avioero Suomessa. Yhteiskunnassamme yksi merkittävin ihmisiä sitova sopimus on avioliitto.

Vuonna 2020 Suomessa solmittiin yli 22 000 avioliittoa. Avioliiton merkitys on muuttunut vuosisatojen aikana, kun samalla myös yhteiskunta on kehittynyt ja siinä samalla myös miesten ja naisten väliset asemat yhteiskunnassa.

Nyt 2020-luvulla puhutaan taas sukupuolten välisestä lisääntyneestä tasa-arvosta ja tavoitteena on se, että sekä miehillä, naisilla ja toissukupuolisilla on yhtäläistä oikeudet ja mahdollisuudet omassa elämässään.

Samalla olemme todistaneet kehityssuunnan missä lapsia ei saa enää jaotella sukupuoltensa perusteella värien, lelujen, leikkien tai muidenkaan asioiden suhteen, joten avioliittokin tulee varmasti instanssina muuttamaan tulevaisuudessa muotoaan.

Lue myös Nordic Bankin sivuilta artikkeli: Avioeron hinta – miten selvitä taloudellisesti avioeron jälkeen

Mitä on avioliitto?

Nykyään kuitenkin avioliitto on kahden (yleensä) aikuisen ihmisen välinen liitto, jossa virallisesti otetaan yhteinen vastuu taloudesta ja sitä myöten myös tulevaisuudesta.

Monesti kuitenkin nämä kahden ihmisen väliset liitot kariutuvat tunne-elämän pyörteissä, ihmiset tapaavat uusia mielenkiintoisia ihmisiä, tai heidän omat mielenkiinnon kohteensa muuttuvat niin paljon, että alun perin kaksi rakastanutta ihmistä eivät enää ”mahdu” samaan asuntoon, ja on tullut aika harkita avioeroa.

Eli vaikka alussa on molemmilla ollut yhteinen näkemys tulevaisuudesta, mutta samalla tavalla kuin niin moni muukin asia maailmassa ja elämässä, ei avioliittokaan aina onnistu ja samana vuonna

Suomessa päättyi reilut 13 400 avioliittoa avioeroon.

Avioliiton purkautuminen eli avioero ei välttämättä tarkoita epäonnistumista parisuhteessa tai elämässä, sen on vain yksi mahdollinen päätös yhdelle suhteelle, mutta mikä avioero oikeasti tarkoittaa?

Avioerolla on omat seuraamuksensa niin ihmisten henkilökohtaisessa elämässä, kuin myös oikeudellisissa asioissa, ja siksi on hyvä tietää ja lukea, mitä avioero oikeasti tarkoittaa, miten se tapahtuu käytännössä.

Avioero ei esimerkiksi tule välittömästi voimaan, vaan laissa on olettamus, että vaikka ihminen hakisi eroa puolisostaan, voi kyseessä olla vain vihastuksissa tehty impulsiivinen hakemus – siksi lakiin on kirjattu harkinta-aika, minkä aikana avioeroprosessi voidaan koska tahansa pysäyttää.

Avioero ei myöskään ole välttämättä lopullinen piste kahden ihmisen väliselle suhteelle.

Monesti pariskunta voi jopa jatkaa yhteistä elämää ystävinä, tai on myös tilanteita, missä pariskunta on palannut yhteen jopa vuosien jälkeen ja solmineet uuden parisuhteen ja menneet uudelleen naimisiin.

Varsinkaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei avioliitto ole enää 2020-luvulla erityisen ”pyhä”-asia, eli avioliiton saa jo lainkin puitteissa ilman syitä, eikä suomalaisuus ole nykyaikana mitenkään uskontoon syvästi pohjautuva, joten emme hae avioliiton purkamiseen lupaan papistolta, niin kuin on tapana joissain uskonnoissa, ja Suomessakin saattanut olla näin joillain alueilla aikoinaan – ei kuitenkaan enää.

Avioero määritelmä

Niin kuin kaikki muutkin viralliset asiat, myös avioliitto ja sen mahdollinen päättyminen eron kautta, eli avioero on määritelty laissa.

Avioerolla tarkoitetaan sekä avioliiton että rekisteröiden parisuhteen virallista päättämistä ja avioeron hakeminen tehdään virallisilla hakemuksilla, joka jätetään mahdollisten liitetiedostojen kanssa paikalliselle tuomioistuimelle.

Tämä on välttämätöntä oikeastaan siksi, että mennessään naimisiin pariskunnan osapuolet saavat lainsilmissä itselleen uuden statuksen eli aviomies ja aviovaimo, tai aviopuoli, jota kautta puolisoille on laissa omat vastuunsa ja velvollisuutensa, sekä mahdollisesti saatavilla olevia rahallisia tukiratkaisuja.

Kun tämä suhde sitten tulee päätökseen, on tämä virallinen avioliitto purettava lainmukaisin toimin, jotta entisen pariskunnan lain silmissä oleva henkilökohtainen status muuttuu paremmin todellisuutta kuvaavaksi, ei naimisissa olevaksi, eronneeksi henkilöksi.

Suomessa solmittu avioliitto voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä. Miksi sitten kahden ihmisen välinen sopimus yhdessä olemisesta ja sen päättymisestä pitää tehdä oikeudessa?

Syynä ovat monet yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaativat virallista päätöstä puolisoiden tulevaisuuden perhestatuksesta. 

Avioliiton päättyessä avioeroon, molempien osapuolten elämässä moni asia muuttuu, vaikka itse arkinen elämä saattaisikin jatkaa vanhoja kaavojaan.

Avioerossa puolisoiden omaisuudesta tulee tehdä ositus tai erottelu, josta eroavat puolisot voivat sopia keskenään.

Puolisoiden varallisuuden jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Sopimuksen laatiminen juristin avulla varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset. Sopimuksen voi kuitenkin tehdä aivan täysin kotonakin – varsinkin jos pariskunnan ero on riidaton.

Ennen vanhaan piti avioeroa haettaessa kertoa myös syy avioeron hakemiselle. Nykyinen laki ei tällaista enää vaadi, eli avioero voidaan hakea ja myöntää ilman mitään virallista syytä.

Moni muukin asia on vuosien varrella muuttunut, niin sinällään ei ole mitenkään erikoista, ettei kahden aikuisen ihmisen päätöksiä ole tarpeen perustella.

Miten jatkossa asuminen?

Avioeron hetkellä isoimpia kysymyksiä ovat asumisjärjestelyt, lapset ja omaisuuden mahdollinen jako.

Siinä missä puolisoilla on mahdollisuus tehdä omaisuudesta ja näistä muista asioista riidaton sopimus, on monesti mahdollisuutena myös riitaisa ero, missä esimerkiksi omaisuuden jakamiseen liittyvät kysymykset ovat niin vaikeita, ettei niistä saada sopimusta omatoimisesti, vaan tarvitaan oikeuden päätös.

Perusajatus on kuitenkin omaisuutta jaettaessa, että Suomessa kumpikaan puolisoista ei saisi erikseen hyötyä taloudellisesti avioerosta.

Siksi materiaaleissa puhutaankin yhteisestä omaisuudesta, mutta kysymyksen alle tuleekin monesti juuri se, mikä on yhteistä omaisuutta, ja mikä on puolisoiden omaa omaisuutta.

Monessa suomalaisessa perheessä asunto on yksittäisistä omaisuuseristä se suurin, ja monesti sen hankintaan ovat osallistuneet molemmat henkilöt.

Ja vaikkei näin olisikaan, on pariskunta yhteisesti huolehtinut asunnosta tai kiinteistöstä ja käyttäneet huolenpitoon omia ansaitsemiaan rahoja, joten riitatilanteissa voi olla kohtuullisen mahdotonta löytää ratkaisua omaisuuden jakamisesta erotilanteessa.

Avioero on mahdollinen myös, vaikka toinen puoliso vastustaisi eroa. Tämä perustuu nykyään todellakin siihen mahdollisuuteen, ettei avioeroa tarvitse perustella eikä selitellä – riittää halu erota.

Eroamisen syyt voivat olla isot tai pienet, sillä ei ole merkitystä, ainoastaan sillä, että toinen osapuolista haluaa erota, ja on siten avioeron aika.

Avioerohakemuksen tulee sisältää perustiedot hakijasta tai hakijoista, jotta avioeroasian voi ottaa käsittelyyn. Avioerohakemus sisältää seuraavat pakolliset tiedot:

• Hakijan tiedot (sukunimi, etunimet, henkilötunnus, kotipaikka, osoite, postinumero ja postitoimipaikka)
• Toisen puolison, joka ei ole hakija (sukunimi ja etunimet)
• Tieto siitä haetaanko avioeroa yksin vai yhdessä
• Voidaanko eroon tuomita ilman harkinta-aikaa
• Lapsen huoltoa koskevat vaatimukset
• Yhteiselämän lopettaminen
• Pesänjakajan määrääminen ositusta tai erottelua varten
• Puolison elatusapu
• Allekirjoitukset

Tummennetut kohdat ovat pakollisia. Muut kohdat ovat erohakemuksen liitännäisvaatimuksia. Jo tässä nähdään, että vaikka pariskunta eroaisi, he voivat jatkaa asumista samassa osoitteessa, ja he voivat itse sopia elatusapu kysymyksistä ja omaisuuden jakamisesta.

Avioero ja harkinta-aika

Avioeron voi saada puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen, tai heti jos puolisot ovat asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Avioeroa koskeva asia pannaan käräjäoikeudessa vireille kirjallisella hakemuksella, jonka joko molemmat tai toinen puolisoista on tehnyt.

Jos hakemus on puolisoiden yhteinen, harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun hakemus jätetään tai saapuu käräjäoikeudelle.

Jos hakemuksen on tehnyt toinen puoliso yksin, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus annetaan toiselle puolisolle tiedoksi.

Käräjäoikeus ilmoittaa osapuolille harkinta-ajan alkamisesta ja siitä, miten osapuolten on toimittava, mikäli he haluavat lopullisen avioeron. 

Entiset aviopuolisot voivat siis asua erillään jo hyvissä ajoin ennen varsinaista avioerohakemusta – monesti onkin, että pariskunnan ongelmat ovat sellaisia, että pariskunta on ottanut etäisyyttä keskenään miettiäkseen tulevaisuutta rauhassa.

Tämä puolen vuoden aikamääre on laissa, koska monesti voi käydä myös niin, että avioero laitetaan vireille suutuspäissä, ja koska avioeron vireille laittaminen on tehty digitaalisesti helpoksi, on yhä edelleen pidetty laissa tämä harkinta-aika, minkä aikana hakemus ja avioero voidaan vielä mitätöidä.

Avioerohakemuksen voi perua harkinta-ajan kuluessa ennen kuin käräjäoikeus on tuominnut puolisot avioeroon.

Hakemuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Tämä peruutusilmoitus pitää olla molempien puolisoiden allekirjoittama.

Kun harkinta-aika on kulunut, puolisot voivat yhdessä tai erikseen tehdä hakemuksen avioeroon tuomitsemisesta.

Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta.

Vaatimus avioeroon tuomitsemisesta on tehtävä samalla tavoin kuin avioero laitettiin vireille.

Tässä avioero prosessissa on siis hyvä todellakin huomioida se tosiasia, että vaikka avioero on haettu täysin oikein – ei voi jäädä vain odottelemaan tekemättä mitään, sillä silloin hakemus raukeaa – eli puolen vuoden jälkeen siitä, kun molemmat osa puolet ovat olleet virallisesti tietoisia hakemuksesta, pitää tehdä se lopullinen hakemus avioeroon yksin tai kahdestaan – tähän on aikaa puoli vuotta.

Ihmisen elämä saattaa olla hektistä, ja vaikka avioero on tehnyt vakavien miettimisten jälkeen, ei ole mahdotonta unohtaa laittaa sitä lopullista hakemusta menemään, joten on suositeltavaa laittaa jonkinlaisia kalenterimuistutuksia, jotka varmistavat, että lopullinen hakemus tulee lähetettyä ajoissa.

Avioero – hakeminen netissä

Digitaalinen Suomi on mahdollistanut avioerohakemuksen lataamisen, ja lähettämisen netissä. 

Avioerohakemuksen voi toimittaa asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen.

Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina.

Tässä seuraavassa on oikeus.fi palvelun avioerohakemus sekä lisätietoa myös lasten asioita kohtaan, jotka kylläkin ovat käsitelty myös tällä sivustollamme toisaalla.

• Avioerohakemus
• Lasta koskevat vaatimukset
• Tietoa lapsen asioiden järjestämisestä eron jälkeen

Avioeroa haettaessa on molempien puolisoiden tiedot täytettävä tarkasti. Jos tietoja ei ole tiedossa, ne on löydettävä jostain, ennen kuin lomaketta voi palauttaa.

Mikäli toisen puolison kotipaikka ja osoite eivät ole erolomaketta täyttävän puolison tiedossa, hänen on ne selvitettävä tai ilmoitettava käräjäoikeudelle, mitä hän on tehnyt ne selvittääkseen.

Tilanteissa, missä toinen osapuoli on ns. jättänyt suhteen, eikä tietoja hänen olinpaikastaan ole saatavilla, on jätetyn osapuolen annettava omasanainen selvitys tapahtuneesta, ja siitä ettei tietoja todellakaan ole hänellä, eikä keinoja niiden saamiseksi.

Avioerohakemus yksin

Lataa avioerohakemus esimerkiksi suomi.fi-palvelussa.

• Täytä avioerohakemus niillä tiedoilla mitkä sinulla on
• Allekirjoita hakemus käsin tai sähköisesti.
• Lähetä hakemus sähköpostitse (ota kuva hakemuksesta tai skannaa se) tai postitse paikkakuntasi käräjäoikeuteen.
• Avioero tulee vireille, kun avioerohakemus on saapunut käräjäoikeuteen. Muista merkitä omaan kalenteriisi reilun puolen vuoden tienoille lopullisen hakemuksen jättäminen. Se pitää muistaa jättää vuoden sisällä siitä, kun molemmat osapuolet ovat saaneet oman ilmoituksensa
• Voit aloittaa avio-osituksen tekemisen mahdollisimman pian. Vasta ositus katkaisee kaikki toisen omaisuuteen liittyvät vaatimukset puolisoiden välillä.
• Avioeroon liittyvä pakollinen puolen vuoden mittainen harkinta-aika alkaa vasta, kun käräjäoikeus on antanut hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Tiedonannossa menee noin 2-4 viikkoa.
• Avioeron toinen vaihe täytyy tehdä aikaisintaan kuuden (6) kuukauden jälkeen ensimmäisen hakemuksen lähettämisestä käräjäoikeuteen. Mikäli syystä tai toisesta toista vaihetta ei haeta vuoden sisällä siitä kun molemmat osapuolet ovat saaneet tiedonannon, hakemus raukeaa

Avioerohakemus yhdessä

Jos eroa haetaan yhdessä ei hakuprosessi eroa muuten kuin, että molempien tulee allekirjoittaa hakemuslomake.

Lomakkeita ei siis tarvitse lähettää kuin vain yksi kappale eli eroa voi yhdessä hakea samalla lomakkeella.

Pakollinen puolen vuoden harkinta-aika lähtee yhdessä hakiessa juoksemaan heti, koska toinen osapuoli luonnollisesti tietää, että avioeroa on haettu.

Käytännössä mitään muuta erikoista ei yhteisessä hakemuksessa olekaan, se vain nopeuttaa sitä lopullisen eron saamista sen 2-4 viikkoa, mikä normaalisti olisi mennyt tiedonannon toimittamisessa toiselle osapuolelle.

Onhan 1. ja 2. vaiheen hakemuksista rastitettuna vain toinen vaihtoehto?

Ensimmäisen vaiheen hakemuksella avioeroasia tulee vireille käräjäoikeudessa. Jos vain toinen puoliso hakee eroa, käräjäoikeus toimittaa hakemuksen ja sen mahdolliset liitteet tiedoksi toiselle ja varaa tälle tilaisuuden ilmoittaa kantansa asiassa.

Toisen puolison mahdollinen vastustus ei kuitenkaan estä avioeroon tuomitsemista.

Avioeron voi pääsääntöisesti saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Onkin pieni kummallisuus, miksi ilmoituksessa on mahdollisuus toisella osapuolella ilmoittaa kantansa avioeroon, jos sillä ei kuitenkaan oikeudellisesti ole mitään merkitystä.

Toisen vaiheen hakemuksella haetaan lopullisesti eroa sen jälkeen, kun harkinta-aika on kulunut umpeen.

Toinen hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta.

Tässä pitää muistaa ja ymmärtää se, että vaikka ensimmäinen hakemus on tehty täysin oikein, avioero raukeaa, jollei toista hakemusosaa tehdä ajoissa – vuoden sisällä ensimmäisen osa tiedoksisaannista.

Samaa lomaketta käytetään käynnistämään molemmat vaiheet, mutta vain yksi vaihe kerrallaan.

Yhden hakemuksen jättäminen riittää vain siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että puolisot ovat asuneet erillään kaksi vuotta.

Tällöin kahden vuoden erillään asumisesta on tarvittaessa pystyttävä esittämään todisteet, ja hakijan onkin hyvä toimittaa ne jo hakemuksen liitteenä.

Tarvitaanko käräjäoikeuden ratkaisua myös lasten asioiden järjestämiseksi?

Jos vanhemmat ovat jo keskenään sopineet yhteisiä alaikäisiä lapsia koskevista asioista tai jos he ovat aikeissa hoitaa ne sopimuksin keskenään taikka lastenvalvojan luona, ei lasten osalta sovittua tai sovittavaa ole tarpeen toimittaa tiedoksi käräjäoikeudelle.

Tämä antaa mahdollisuuden nopealla käsittelylle siinä tilanteessa kun eroavat osapuolet vielä pystyvät sopimaan asioista keskenään.

Vain siinä tapauksessa, että sovinnollinen ratkaisu ei ole mahdollinen ja asiassa sen vuoksi tarvitaan tuomioistuimen päätös erimielisyyden ratkaisemiseksi, tulee erilliselle lomakkeelle kirjata kunkin lapsen osalta esitettävät vaatimukset.

Vaatimukset voivat koskea lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta tai vain jotakin tai joitakin niistä. Usein on hyvä pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun kaikilta niiltä osin kuin se on mahdollista.

Eihän hakemuksessa ole esitetty sellaisia vaatimuksia, joita ei voida käsitellä avioeroasian yhteydessä?

Avioerohakemuksen yhteydessä voidaan käräjäoikeudelle esittää vaatimus vain:

• lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta (erillinen lomake, ks. edellä),
• yhteiselämän lopettamisesta eli siitä, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen kotiin,
• elatusavun suorittamisesta puolisolle ja
• pesänjakajan määräämisestä omaisuuden osituksen tai erottelun toimittamiseksi. Tällöin tulee ilmoittaa, kuka pesänjakajaksi tulisi määrätä ja tämän suostumus tehtävään.

Näiden liitännäisvaatimusten esittämistä tulee harkita perheen todellisten tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi puolisoiden asumisjärjestelyt ratkeavat yleensä muulla tavoin.

Pesänjakajan määrääminen on tarpeen vain, jos puolisot eivät pääse keskenään sovintoon omaisuuden jakamisesta.

Mihin avioerohakemus toimitetaan?

• Hakemus jätetään jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeuteen.
• Kotipaikkasi käräjäoikeuden ja sen yhteystiedot voit tarkistaa täältä.

Hakemuksen allekirjoittaminen?

Sähköisenä toimitettavaa hakemusta ei tarvitse allekirjoittaa, jos siitä riittävästi ilmenee, keitä asia koskee eikä viestin lähettäjän henkilöllisyydestä jää epäselvyyttä.

Hakemus voidaan siis toimittaa käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona ilman allekirjoitusta.

Oikean sähköpostiosoitteen löydät kunkin käräjäoikeuden omalta palvelusivulta.

Sähköpostin otsikkokenttään voit kirjoittaa ”Avioerohakemus Sukunimi Etunimi”.

Jos kysymys on puolisoiden yhteisestä avioerohakemuksesta, sähköpostiviestin otsikkokenttään voi kirjoittaa ”Avioerohakemus Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi”.

On suositeltavaa, että molemmat puolisot allekirjoittavat hakemuksen.

Jos sähköisesti lähetettävässä hakemuksessa ei kuitenkaan ole molempien allekirjoituksia, käräjäoikeuden on voitava varmistua siitä, että hakemus vastaa molempien puolisoiden tahtoa.

Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että toinen puoliso vahvistaa viipymättä omalla sähköpostiviestillään yhtyvänsä hakemukseen.

Avioerohakemus voidaan myös tuoda käräjäoikeuden asiakaspalveluun tai lähettää postitse.

Tällöin hakijan tai hakijoiden on aina muistettava allekirjoittaa hakemus. Hakemuksen allekirjoituksineen voi myös valokuvata ja toimittaa käräjäoikeudelle sähköpostin liitetiedostona

Avioero – Usein kysyttyä