Etusivu » Elatusapu

Elatusapu

Elatusapu on rahasumma, jonka vanhempi maksaa määräajoin osallistuakseen lapsensa elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka kattaa

• lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen 
• lapsen tarvitseman hoidon ja
• koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.

Elatusvelvollisuus voi päättyä jo aikaisemminkin, jos lapsi esimerkiksi kykenee täysin elättämään itsensä ansiotyöllään.

Vanhempien vastuu elatuksesta ei poistu, vaikka lapsella olisi oheishuoltaja tai huolto olisi tuomioistuimen päätöksellä määrätty vanhempien sijasta muulle henkilölle.

Lapsen oheishuoltajalla tai vanhempien sijaan määrätyllä huoltajalla ei ole elatuslain tarkoittamaa elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. 

Eron jälkeen

Eron jälkeen lapsella on oikeus saada elatusapua vanhemmalta, joka ei asu lapsen kanssa.

Jos vanhempi ei maksa elatusapua tai se on alle 158,74 e/kk, Kela voi maksaa lähivanhemmalle elatustukea.

Ota elatusavun vahvistamiseen liittyvissä asioissa yhteyttä kunnan tai kaupungin lastenvalvojaan.

Tarvittaessa hae elatustukea OmaKelassa tai lomakkeella LU1 (avaa lomake tästä).

Vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan lapsen elatuksesta pääsääntöisesti siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18-vuotta.

Toisinaan voi olla tilanteita, joissa lapsen toinen tai jopa molemmat vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuutensa.

Tällöin elatusvelvollisuuden täyttämistä voidaan vaatia elatusavun muodossa.

Elatusapu on rahasumma, jonka vanhempi maksaa määräajoin osallistuakseen lapsensa elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos

• hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta
• lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan tai
• lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona.

Elatusavun suuruuden laskeminen perustuu lapsen yksilölliseen elatuksen tarpeeseen.

Vanhemmat kuitenkin vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. 

Lapsen elatuksen tarpeeseen kuuluvat peruskulutus ja yksilöllisesti muotoutuvat erityiset kustannukset.

Lapsen peruskulutuksella tarkoitetaan tavanomaisia hyödykkeitä, joita tiettyyn ikäryhmään kuuluvat lapset yleensä tarvitsevat.

Tällaisia ovat muun muassa ravinto, vaatteet ja jalkineet sekä tavanomainen harrastustoiminta.

Lapsen ikä vaikuttaa peruskulutuksen suuruuteen.

Erityiset kustannukset riippuvat lapsen ja perheen yksilöllisestä tilanteesta.

Tällaisia ovat esimerkiksi päivähoitokulut, vakuutusmaksut, asumiskulut, erityiset terveydenhuoltomaksut tai erityisestä harrastuksesta johtuvat kustannukset.

Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän 

• ikänsä 
• työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön
• käytettävissä olevien varojen määrä sekä 
• lakiin perustuva muu elatusvastuu. 

Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahvistetaan joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla.

Erotilanteessa perhe voi saada tukea Kelasta.

Kela voi maksaa elatustukea, jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta vanhemmaltaan tai jos vahvistettu kiinteä elatusapu on pienempi kuin elatustuki.

Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole.

• Elatusapu = Rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten. Määrä vahvistetaan elatussopimuksessa tai –päätöksessä.
• Elatustuki = Kelan maksama etuus, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.
• Elatusvelvollinen = vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua.
• Etävanhempi = elatusvelvollinen, joka ei asu lapsen kanssa.
• Lähivanhempi = lapsen kanssa asuva vanhempi.

Elatusavusta sopiminen

Vanhemmat voivat sopia erotilanteessa elatusavusta kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella, jonka tekee yleensä lastenvalvoja.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan elatusavusta, asia ratkaistaan tuomioistuimessa.

Tuomioistuin vahvistaa tällöin elatusavun määrän.

Vanhemmat voivat sopia elatusavusta vapaamuotoisesti keskenäänkin, mutta elatustuen saaminen edellyttää, että heillä on vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Lisätietoja elatusavusta ja sen vahvistamisesta saat esimerkiksi oman kuntasi sosiaalihuollosta.

Kenelle elatusapu maksetaan?

Kela maksaa elatustuen lapsen huoltajalle tai muulle henkilölle, jonka hoidossa lapsi on.

Kela voi myöntää ja maksaa tuen myös lapselle itselleen, jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta ja asuu itsenäisesti.

Missä tilanteissa elatustukea voi saada?

Voit saada Kelasta elatustukea seuraavissa tilanteissa:

• Elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut elatusapua eräpäivään mennessä ja vähintään yhden kokonaisen kuukauden elatusapu elatusavun määrä on maksamatta.
• Elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen vanhemman taloudellisen tilanteen vuoksi.
• Elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi.
• Olet adoptoinut lapsen ilman kumppania.
• Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella ei ole vahvistettua isää tai kahta elatusvelvollista vanhempaa.
• Lapsi on syntynyt äidin ja hänen naispuolisen kumppaninsa avioliittoon, mutta lapsella ei ole vahvistettua toista vanhempaa eikä äidin kumppani ole adoptoinut lasta.
• Elatusavun vahvistaminen samanaikaisesti isyyden tai äitiyden kanssa on ollut oikeudellisesti mahdotonta. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun useampaa kuin yhtä henkilöä on yritetty vahvistaa vanhemmaksi samanaikaisesti.

Kela ei maksa elatustukea seuraavissa tilanteissa:

• Sinulla ei ole kunnan sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta.
• Lapsi asuu elatusvelvollisen kanssa.
• Lapsi asuu ulkomailla.
• Lapsi voi tuloillaan elättää itsensä. Se tarkoittaa, että hänellä on vähintään 6 kuukauden ajan ansio- tai pääomatuloja vähintään 816,40 e/kk. Jos hän asuu itsenäisesti, tuloraja on 1 166,29 e/kk. Sosiaalietuudet eivät vaikuta elatustukeen.
• Elatusvelvollinen on kuollut. Tässä tapauksessa voit hakea lapseneläkettä.
• Isättömyyden perusteella, jos isä on tunnustanut lapsen ennen lapsen syntymää ja isyys vahvistetaan.
• Naisparin lapsella ei ole vahvistettua isää, mutta synnyttävän vanhemman lisäksi äitiys vahvistetaan myös pariskunnan toiselle osapuolelle tai tämä adoptoi puolisonsa lapsen. Elatustukea voidaan maksaa kuitenkin adoptioprosessin ajan.

Elatusavun vahvistaminen vuoroasumistilanteessa

Vuoroasumistilanteessakin elatusavun vahvistamisen lähtökohtana on kummankin vanhemman elatuskyky ja lapsen elatuksen tarve.

Elatusapu voidaan vahvistaa kummalle tahansa vuoroasuvan lapsen vanhemmista. 

Elatusapua voidaan vahvistaa suoritettavaksi vuoroasumistilanteessa esimerkiksi silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella.

Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti ja he muutenkin suorittaisivat yhtä suuren osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Vuoroasumistilanteissa voi myös olla tarpeen vahvistaa lapselle suoritettavaksi elatusapua, vaikka vanhempien elatuskyky olisi yhtä suuri.

Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun toinen vanhemmista suorittaa suuremman osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista esimerkiksi maksamalla yksin lapsen päivähoitomaksut.

Tällöin toinen vanhemmista voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi. 

Laki lapsen elatuksesta 4 § 1 momentti 3 kohta (Finlex)

Oikeusministeriön ohjeessa ei ole otettu erikseen huomioon vuoroasumista.

Tästä syystä esimerkiksi ohjeen mukaiset luonapitovähennykset eivät sellaisenaan sovellu vuoroasumiseen.

Ohjetta voidaan näissä tilanteissa noudattaa vain soveltuvin osin.

Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriön julkaisu 2007:2)

Vanhempien sopimus ja elatusapu

Vanhemmat voivat sopia lapsen elatuksesta keskenään joko suullisesti tai kirjallisesti.

Tällaista vanhempien keskinäistä sopimusta ei kuitenkaan voida panna täytäntöön pakkotoimin (ulosotto).

Jotta sopimuksen voi tarvittaessa panna täytäntöön pakkotoimilla, sen täytyy olla kirjallisessa muodossa ja sosiaalilautakunnan (useimmiten lastenvalvojan) vahvistama.

Vanhempien sopimus, jossa luovutaan lapsen oikeudesta saada elatusapua vastaisuudessa, on kuitenkin sellaisenaan mitätön.

Sopimus täytyy laatia oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen.

Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. 

Elatussopimuksen allekirjoittavat 

• se vanhempi, joka sitoutuu suorittamaan elatusapua sekä 
• lapsen huoltaja. 

Jos lapsi on otettu huostaan, elatussopimuksen tekemistä varten voidaan joutua määräämään edunvalvoja.

• Laki lapsen elatuksesta 7-8 § (Finlex)
• Oikeusministeriön asetus isyys ja elatusasioissa käytettävistä lomakkeista 2 § (Finlex)

Tuomioistuimen päätös elatusapua koskevassa asiassa

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen elatusta koskevassa asiassa, asia täytyy viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Elatuskanteessa asianosaisina ovat lapsi ja se vanhempi, jolta elatusapua vaaditaan.

Alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja.

Laki lapsen elatuksesta 13 § (Finlex)

Elatusapua koskeva vaatimus voidaan esittää myös silloin, kun vanhemmat hakevat avioeroa.

Elatusapukanne saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa. Avioliittolaki 31-32 § (Finlex)

Lähtökohtaisesti tuomioistuin vahvistaa elatusavun maksettavaksi siitä ajankohdasta alkaen, kun kanne on tullut tuomioistuimessa vireille.

Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa alkamaan myös tätä myöhemmästä ajankohdasta tai erityisen painavista syistä jopa alkaen ennen kanteen vireille panoa.

Elatusapua voidaan kuitenkin määrätä suoritettavaksi enintään yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Laki lapsen elatuksesta 10 § (Finlex)

Tuomioistuin voi antaa väliaikaismääräyksen lapsen elatuksen turvaamiseksi.

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jos päätöstä ei tätä ennen peruuteta tai muuteta.

Väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea muutosta. Laki lapsen elatuksesta 14 a § (Finlex)

Elatusvelvollinen on hävitessään asian velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lapsi sen sijaan ei pääsääntöisesti joudu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, vaikka häviäisikin jutun elatusavun vahvistamisesta tai korottamisesta.

Asian hävinnyt lapsi voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos siihen on erityistä syytä. Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1-2 § (Finlex)

Elatusapuasioiden oikeudenkäyntikuluvastuu perustuu korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön (KKO 2003:104 ja KKO 2003:105).

Koulutusavustus

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos sen harkitaan olevan kohtuullista.

Lue lisää koulutusavustuksesta täältä

Elatusapu ja sen muuttaminen

Aiemmin vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla.

Vaikka aiempi elatusapu olisi ratkaistu tuomioistuimen päätöksellä, sitä on mahdollista muuttaa myöhemmin vanhempien sopimuksella.

Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti elatusavun vahvistamisen jälkeen ja elatusavun muuttaminen on kohtuullista lapsen ja elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioiden. 

Elatusavun määrää ei voida korottaa eikä alentaa takautuvasti. Elatusavun muutos voidaan vahvistaa aikaisintaan asian vireille tulosta lukien.

Sekä elatusapu että koulutusavustus ovat indeksisidonnaisia eli niitä korotetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin nousun mukaan.